33. Ristiaskelia, hop!

Johan se meille kelin lykkäsi! Täällä päin ainakin on tiet aivan peilijäätä. Tästä syystä tämän päivän ajotreeni Urjalassa peruuntui. Teitä ei oltu vielä hiekoitettu ja painavan kopin kanssa ei ollut mitään järkeä lähteä liikenteeseen, vaikka vetoauto onkin neliveto... Vetoautoon on onneksi ketjut tulossa, joten jatkossa sillä uskaltaa lähteä lähes missä tahansa kelissä vetämään.

Ponit rokotettiin viime viikolla keskiviikkona joten ne ovat saaneet olla rokotuslomalla. Sunnuntaina kävin ne kävelyttämässä maastossa ja kumpikin kyllä tykkäsi kovasti! Virtaa olisi ollut, etenkin Ellillä. Kotiin päin kumpikin malttoi kuitenkin jopa kävellä, sen verran taisi olla jo henkisestikin raskasta kävellä jossain muualla kuin tutuissa maisemissa. Pitääkin alkaa ottamaan maastokävelyt niiden kanssa tavaksi, niin oppivat poistumaan kotipihastakin ilman, että vaihtuvia maisemia pitää jännittää ensimmäiset kilometrit.

Eilen oli sitten treeniin paluu ja kumpikin poni puhkui energiaa... Juoksutin ne yksitellen liinassa ja kumpikin poni lähti kuin tykinkuula heti kun annoin hieman löysää liinaa kentälle päästyämme. Aika pian laitoinkin myös toisen liinan paikalleen, jotta hommassa olisi ollut jotain järkeä.

Muutamia havaintoja, vertailupohjana tietenkin ponien lähtötaso:

- Elli pystyy laukkaamaan jo hyvinkin hidasta laukkaa ympyrällä. Sen tasapaino alkaa olla jo todella hyvällä mallilla siihen nähden, että tässä on kuitenkin vasta muutama kuukausi töitä takana. Se on juoksuttaessa suurimman osan ajasta jopa pelkällä äänellä ohjattavissa. Juoksuttaessa se on myöskin jo aika tasainen edestä. Huikea työmotivaatio.

- Piipa pystyy laukkaamaan ympyrällä. Tasapainonsa se pystyy pitämään laukassa hetkittäin, mutta ei vielä yhtä hyvin kuin Elli. Joka tapauksessa, paranee paranee, se on pääasia! Piipa kestää myöskin hienosti paineen alla nykyään.

Ponit oppivat tällä kerralla jo hieman uuttakin. Piiska ei ole pelkkä koriste, jota valjakkokuski kantaa kädessään vaunussa. Sillä on aika montakin tehtävää: se korvaa pohje- ja istunta-avut eli käytännössä kaikki eteenpäinpyytävät ja kääntävät avut (ohjien lisäksi). Sillä voi hallita ponin etuosan ja takaosan, sillä voi avustaa ponin kääntämisessä, sillä voi pyytää eteenpäin. Tämä kaikki tietenkin sillä ehdolla, että ponille on alusta asti opetettu mitä piiskalla tarkoitetaan.

Ponit tietävät jo, että piiska pyytää eteenpäin. Kääntävänä ja sivulle päin pyytävänä apuna se sen sijaan on vieras ja tällä kertaa harjoittelimme piiskasta sivulle päin menemistä. Tästä ei valitettavasti ole kuvamateriaalia, mutta voin yrittää selostaa mahdollisimman tarkasti mitä tein. Kumpikin poneista suorittivat samaa tehtävää, joten puhun vain "ponista".

Ohjasajoin hieman takaviistosta (sisäpuolelta), aika läheltä ponia. Niin, että piiskan pää yletti hyvin lavan kohdalle. Käänsin ponin lyhyeltä sivulta metrin verran ennen kulmaa pitkän sivun suuntaisesti, suoristin ja huolehdin ensin että poni käveli reippain askelin suoraa eteenpäin. Avasin johtavan ohjan kohti uraa, naputin sievästi piiskalla ponin kylkeä ja pyysin ääneen "sivulle". Koen helpommaksi opettaa kaikki asiat äänimerkin avulla, jotta ponien on helppo yhdistää asiat myöhemmin vaunuilta käsin. Äänimerkin pystyy jättämään kyllä myöhemmin myös pois, kun asia on hallussa ja muut avut tuttuja.

Kiitin jokaisesta pienestäkin askeleesta oikeaan suuntaan ja jatkoin jokaisen oikein tehdyn askeleen jälkeen hetken aikaa suoraa, pyytämättä sillä hetkellä yhtään mitään. Pystyin nostamaan vaativuustasoa jo heti ensimmäisellä kerralla, koska kumpikin poni tajusi tämän todella nopeasti. Vaativuustason nosto tapahtui niin, että pyysinkin pari-kolme askelta sivulle aina kerrallaan. Lisäksi piiskalla pyysin välillä vain takaosaa liikkumaan, välillä etuosaa, hieman siitä riippuen alkoiko esimerkiksi takaosa edeltää liikettä jolloin etuosaa piti pyytää sivulle enemmän.

Tällä tyylillä kumpikin poni otti kumpaankin kierrokseen monta kertaa ihan oikeita ristiaskelia. Se riitti minulle, koska tavoite oli saada kumpikin siirtymään piiskan avulla sivulle päin niin pyydettäessä. Elli teki tämän myös ravissa, mutta Piipan kanssa otetaan hieman pienemmissä palasissa nämä uudet jutut. Varmasti on monia tapoja nämä opettaa, mutta tämä on minun tyylini näiden ponien kanssa. :)

Tiesittekö, että vaunujenkin kanssa pystyy tekemään avo- ja sulkutaivutukset sekä väistöjä? Vaikeammissa kouluohjelmissa on jo ollut avotaivutuksia, mutta nyt osaan on tullut myös väistöt. Noh, eivät koske meitä vaan yksikkövaljakkoja, mutta tämä on hyvää jumppaa poneille joka tapauksessa. Tässä kuitenkin yksi video, jossa tuo väistö tulee hyvin esille :) Aika vaikeaa oli löytää uusista kouluradoista mitään videoita, kun enimmäkseen kaikilla hakusanoilla tulee klippejä vain maratonilta tai tarkkuudesta, mutta löytyihän sieltä sitten lopulta kouluratojakin. Väistöt kohdissa 1:25 ja 2:20.

Videossa muuten Suomeenkin helmikuussa valmentamaan tuleva Rudolf Pestman! Mekin olemme siellä, mutta meille valmentajaksi valikoitui Rudolfin kanssa tänne tuleva Tonnie Cazemier. Tonnien ja poninsa tyylinäytettä tässä (eri ohjelma):