25. Ponien kolmannet paritreenit

Eilen koitti sitten ponien kolmannet paritreenit Urjalassa Heidi Sindan opastuksessa! Pakkasta oli -18 astetta ja alkoi kieltämättä tuntua taas hieman pahalta sormissa... Mielessä onkin helmikuun valmennus, silloin saattaa pakkasta olla taas se parikymmentä astetta kuten helmikuussa usein on ollut ja sormet ovat jälleen koetuksella. Onko vinkkejä? Sellaisia lämmitettäviä geelityynyjä olen kokeillut (tai itsestään ne lämpesivät, jotenkin puristelemalla kenties, en muista...) mutta ne eivät sormia kyllä lämmitä. Pukin konttiin ei mahtunut tänä vuonna patterilla lämmitettäviä hanskoja joten nekään eivät ole nyt avuksi. Löysin onneksi hienon Haglöfsin kypärälakkini joka suojaa kasvot ja nenän. Vielä kun tosiaan saisi sormet pidettyä lämpiminä, olisi kaikki hyvin... Ai niin, mutta palataan poneihin.

Aloitimme jälleen kerran ohjasajolla ja kiersimme vähän koskematonta hankeakin, pääsi ponit töihin. Tosin kaksikko oli sitä mieltä, että jos ne viedään heinikkoon jossa heinä tulee suoraan nenän eteen, olisi sama jäädä siihen myös syömään. Ahneet ponit! Kentällä kiersimme yhden kierroksen ja otimme myös hieman ravia, mutta sitten laitettiinkin jo vaunut perään. Ponit alkavat olla ohjasajossa jo aika rutinoituneita.

Nyt meillä oli muuten myös mäkivyöt! Vähän säätämistä oli niiden kanssa, nuo ei ole vielä ponien omat vaan lainavyöt, omat ovat vielä matkalla.

Piipalla meinasi olla tänään liikaa menohaluja ja valjastus sujui sen mielestä hieman hitaasti, mutta hyviä odotteluharjoituksia kummallekin. Melkein jopa vaunujen kanssa liikkumista tärkeämpää on pystyä seisomaan paikallaan. Tätä tullaan tekemään paljon kyllä kotona, eli pysähdellään jatkuvasti katselemaan maisemia.

Käveleskelimme muutaman kierroksen kumpaankin suuntaan ja sitten Heidi sanoi, että nyt voitaisiin ottaa sitten ravia! Ei muuta kuin liikkeelle sitten vain... Ensin yksi pitkä sivu ja hienosti siirtymiset raviin ja takaisin käyntiin. Sitten toinen pitkä sivu ja samalla lupa jatkaa myös kaarteen läpi, jos kaikki on ok.

Kaarteessa Piipan ilme alkoi olla sellainen, että nyt on jotain inhottavaa...

"Apua mitä tapahtuu?!" kysyy selvästikin Piipa, jonka tasapaino meinaa tässä kohtaa olla myös hieman hakusassa ja jota kohti paripuomi tulee. Se ei tiennyt yhtään mihin suuntaan sen olisi pitänyt puomia väistää.

Nyt on jo hieman paniikkia ilmassa...

Koska Piipa oli muutaman askeleen sisällä monta kertaa hidastanut, sitten vaunujen tullessa lähemmäs kiihdyttänyt, taas hidastanut jne. ja aina sitä otti kiinni joko rintaremmi (kiihdyttäessä) tai mäkivyö (hidastaessa) niin se ei tiennyt enää muuta vaihtoehtoa kuin karata tilanteesta ylöspäin.

Ellin suhtautuminen Piipan sekoiluun oli ihailtavan rauhallinen, se ei tehnyt mitään siskon riehuessa.

Ja näin hienosti tilanteesta selvittiin! Piipa oli puolen kierroksen ajan hieman järkyttynyt ja sitten se huokaisi ja jatkoi matkaa. Ravasimme toisenkin kaarteen tähän suuntaan ja hyvällä menestyksellä, toiseen suuntaan homma oli jo Piipalle paljon helpompaa ja Elli ei puomin lähestymisestä välittänyt tuon taivaallista.

Eli ei joka kerta meilläkään ole pelkkä täydellistä etenemistä asiasta toiseen vaan välillä tulee myös näitä paniikkitilanteita. Tärkeämpää on kuitenkin se, mitä tapahtuu sen paniikin jälkeen ja miten poni selviää tilanteesta. Tässä kohtaa ei mitään traumaa ponille jäänyt, onneksi oli mäkivyö joka esti vaunujen tulemista takajaloille. Ilman mäkivyötä ponin kiihdyttäessä ja sitten hidastaessa vaunu ei olisi hidastanut ponin mukana vaan päässyt hyvin lähelle ponin takajalkoja jolloin paniikki olisi ollut varmasti moninkertainen. Aina siis mäkivyö mukana harjoituksissa!

Kävimme myös maratonestettä kiertämässä kävellen. On tärkeää opettaa ponit alusta alkaen vaihtuviin maisemiin, aina ei kierretä vain kenttää ympäri.

Paritreenit jatkuvat ensi viikolla, siihen asti treenaillaan kotona ohjasajaen! Olemme päättäneet jättää yksikköajelun pois tässä kohtaa kokonaan ja ponit ovat vaunut perässä vain yhdessä. Yksikköajo otetaan mahdollisesti kuvioihin myöhemmässä vaiheessa, kun ponit toimivat parissa luotettavasti. Tämä siksi, että a. ei satu mitään mikä hankaloittaa etenemistä valjakkoajossa parivaljakkona ja b. ponien ei tarvitse jatkossakaan olla ajossa yksin. Ne ovat parivaljakko ja sitä ne tulevat tekemään.