28. Antaa sataa vain!

Lunta! Nyt sitä viimein tulee ja kunnolla! On ollut ikävä kunnollisia lumisia talvia. Auton kaivamista lumen alta. Märkiä koiria jokaisen ulkoilun jälkeen. Sitä vesimassaa josta pääsemme nauttimaan sitten, kun kaikki tämä lumi sulaa. No ei, mitään noista ei ole ollut ikävä todellakaan. Mutta lumisessa, siis todella lumisessa talvessa on yksi aivan mahtava asia. Lumiset pellot. Kohta päästään ponien kanssa kunnolla treenin makuun, kun pelloilla alkaa olla hanki. Saa pullukat töihin, kun tarpovat siellä mahaa myöten hangessa... Samanlaiseen treeniin pääsisi kahluuttamalla, mutta sellaista mahdollisuutta ei monellakaan ole. Lumitreenin kanssa täytyy toki olla tarkkana, sitä ei saa tehdä liian usein eikä liian pitkiä aikoja kerrallaan.

Nyt odotellaan, että tämä tuuli ja tuiverrus hieman heltiäisi ja sitten treenit jatkuvat. Pakko vähän säästellä itseäänkin ja pysytellä tälläisellä kelillä mielummin vaikka sisätiloissa. Toistaiseksi tuuli on vielä puuskittaista, mutta ainakin sen kovasti väitetään voimistuvan iltaa kohti.

Eilen kuitenkin kävimme ponien kanssa kentällä hieman maistelemassa ilmaa - ja ponit maistelemassa kentän vierellä lumen alta törröttäviä korsia... Yritin kyllä kovasti saada niitä vähän irroittelemaankin, mutta aika huonolla menestyksellä. Pitää koittaa seuraavan kerran niin, että saisin muutaman muunkin ihmisen kentän laitaan niitä vähän hoputtelemaan...

En muuten malta odottaa, että saisin tänne blogiin kunnon treenipostauksia, kisasuunnitelmia ja kaikkea sitä mikä on meillä vasta edessä... Onneksi jo keväällä alkaa olla varmasti paljon enemmän kerrottavaa ja kirjoitettavaa.

"Löytyisiköhän täältä lumen alta jotain..." 

"Hei, mikäs tää on?!"

"Uuu, joku on jättänyt tänne porkkanan!"

"Namnam..." *rouskrousk*