Blogeista olen lukenut postauksia siitä, kuinka hevoset kyllä pärjäävät tässä pakkasessa ja ongelma on lähinnä ihmisten selviytymisestä jäätyneiden varpaiden ja sormiensa kanssa. Pitää muuten takuulla paikkansa ja ainakin meidän ponit ovat näyttäneet oikein tyytyväisiltään huppujensa alla. Toki on ihan varmasti niitäkin hevosia ja poneja jotka lyhyen karvansa vuoksi eivät näillä keleillä ulkona viihdy, onneksi tätäkään pakkasaaltoa ei pitäisi kestää enää montaa päivää - ensi viikolle luvataan jo lauhempaa keliä. Meillä on kuitenkin kaksi sellaista tyyppiä täällä kotosalla jotka eivät välitä minkäänlaisesta pakkasesta.
Labbis nyt on ihan omiaan kylmillä ja etenkin märillä keleillä. Mitä kylmempi, sen innokkaammin meidän 5v Vesku leikkii meidän 1v tanskandoggi Lillin kanssa. Lilli taas on aika epätyypillinen doggi omien kokemuksieni mukaan. Se odottaa joka aamu ulos pääsyä ihan yhtä innokkaana ja aina yhtä haluttomasti se tulee sisälle. Hihnalenkillä se nostelee kyllä koipiaan ja näyttää siltä, että nyt ei ole kivaa ja hihnakävelyillä pidänkin sillä aina toppatakkia päällä. Mutta sitten kun nuo kaksi pääsevät ulos juoksemaan, ei ole kylmästä tietoakaan...
Pitkään ei toki koiratkaan näillä pakkasilla ulkona riehu, kylmä on koirallekin riski siinä missä meille ihmisille ja hevosillekin. Paitsi, että pakkasella lihakset ovat kovilla, myös kylmän ilman hengittäminen on raskasta koiralle.
Meillä koirat aina tämän juoksusessionsa jälkeen pakkasella tulevat olohuoneen karvamatolle makoilemaan ihan vierekkäin ja kyllä ne lämpimään haluavat aina hakeutua. Mutta niin kauan kun ne näin mielellään ulkosalla leikkivät, saavat sen muutaman kerran päivässä tehdä. Pidempiä aikoja ulkona ollessa kumpikin saa päällensä takin - Vesku hieman ohuemman lähinnä viimansuojana toimivan manttelin ja Lilli kunnon kauluksellisen toppatakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti