15. Ensimmäinen ajo kotona

Odotin kuin kuuta nousevaa sitä päivää, kun pääsen ensimmäistä kertaa kotona ponien kyytiin. Sen piti tapahtua ehkäpä joskus joulun jälkeen. Ponien piti olla Urjalassa niin kauan, että Piipa asettuisi edes hieman. Olisi myös ollut kiva ajaa niitä parina vielä siellä niille tutussa treeniympäristössä. Mutta toisin kävi.

Kuten kerroin viime postauksessa, Piipa arkoi kovasti kavioitaan ja pohdiskelin kengityksen tarpeellisuutta. Seuraana päivänä se oli aivan kolmijalkainen ja syyksi on paljastunut kaviopaise. Huomenna on klinikkakäynti, vaikka kavio on alkanut jo olemaan hieman parempi, mutta mätää pukkaa edelleen ulos. Ponit myös pääsevät (joutuvat?) raspaukseen samalla.

Suuntasin kuitenkin maanantaina poneja moikkaamaan ja Ellillä kärryttelemään. 

En voi olla rakastamatta noita loimia ja sitä kuinka ponit saavat tungettua korvansa sinne sisälle! Meillä ei poneilla korvatkaan palele. ;)

Valjastin Ellin katoksessa, jossa se tullaan nyt jatkossakin tekemään ja josta on helppo vaunujen kanssa sitten lähteä. Kävin ohjasajamassa sen hyvin pikaisesti kentällä ja totesin, että koska se on nyt ajettu lappujen kanssa, se kammoksui hieman takana tulevaa tyyppiä (minua) ja teki etenkin kaarteissa pieniä syöksyjä. En pidä asiaa huonona, koska lapuilla se ajetaan jatkossa sitten parissakin joten ei muuta kuin virittämään hevoskokoiset laput Ellin suitsiin ja kärryt perään samalla.

Saimme Ellin kanssa talutusapua kentälle asti, mutta kentällä kärryttelimme ihan keskenämme. Tänään oli tälläinen tutustumispäivä, vähän vain fiilisteltiin sitä että mitä katoksessa tapahtuu ja mihin sieltä mennään ja kuinka sinne päästään takaisin - ja päästiin muuten ilman taluttajaa. Nyt siis vain käveleskelimme ympäri kenttää, teimme laajoja kaarteita ja pidimme homman todella yksinkertaisena. Elli oli hyväntuulinen ja kuuliainen eikä sitä mietityttänyt yhtään lähteä pois Piipankaan luota. Sitä se hieman kammoksui, kun tuo ontuva huppupää lähti seuraamaan aidan viertä meitä. Mutta ei sekään lopulta ollut kovin kamalaa.

Ellille on siis oppi mennyt perille ja nyt odotellaan vain, että saisimme tehdä saman Piipan kanssa. Toivottavasti Piiputin paranee pian, jotta pääsisimme tekemään myös pariajoharjoituksia...