88. Laukkatreeniä kurakelissä

Tässä on ollut pieni tauko omassa valmentautumisessa, syynä se että nyt on tärkeää saada myös Spartan omistajalle valmennusta jotta ponin treenaaminen sujuu sitten, kun itse pidän väkisinkin pientä breikkiä koko ajamisesta. Lisäksi ponilla on ollut myös vähän kevyempää jaksoa välissä, sillä on ollut jopa ensimmäinen ihan oikea lomaviikko jolloin se ei tehnyt mitään muuta kuin söi ja tarhaili.

Itse olen käynyt ajamassa viikottain, mutta en montaa kertaa viikon aikana. Sparta on liikkunut ahkerasti ratsain ja tulos alkaa olla nähtävissä myös vaunuille. Siispä tänään kokeiltiin Heidin valmennuksessa miltä se laukka tänä päivänä tuntuu vaunut perässä!

Alkuun toki työskentelimme käynnissä ja ravissa. Spartassa on havaittavissa nyt ihan selvästi myös se, että toispuoleisuus näkyykin nyt ihan toisinpäin kuin alkuunsa. Alkuun oikea kierros oli sille heikompi ja vasen selvästi helpompi, nykyään tilanne on toisinpäin. Tämä kuuluu asiaan, kun kyseessä on nuori hevonen tai tässä tapauksessa poni, jonka kanssa lihastenkasvattaminen on aloitettu lähestulkoon nollasta. Ero ei ole todellakaan niin merkittävän suuri kuin alussa oli, mutta havaittavissa silti.

Ongelmat tulevat siinä, että välillä poni kääntyy vasemmalle todella näppärästi. Sitten seuraavalla kerralla se asettuu ja taipuu mutta ei käänny... Oma ulkokäsi ei myöskään ole näissä tilanteissa tarpeeksi nopea suoristamaan ja pyytämään kääntymään eikä vain taipumaan, osaksi sen vuoksi että edellinen kulma on saattanut mennä vallan hienosti ja helposti ja seuraavan kulman ongelma tulee vastaan ihan yllättäen. Tämä oli huomattavissa myös viimeksi tarkkuusradalla, kun kääntyvyys saattui muuttua kahden portin välillä niin merkittävästi.

Kun oma ulkokäsi alkoi olla tarkempi ja tilanteissa nopeampi niin ponikin alkoi kääntyä eikä vain taipunut mutkalle. Teimme paljon kolmikaarista kiemurauraa kumpaankin kierrokseen, koska tässä tehtävässä tuo kyseinen ongelma tuli hyvin vahvasti ilmi. Sitä täytyy treenata nyt kotiajossakin paljon...

Kuraa uhmaten otimme tosiaan myös laukan mukaan treeniin ja pääty-ympyrällä pyysimme vain rentoa laukkaa ja laukan jälkeen rentoa ravia. Kierrokset ponilla jää laukan jälkeen helposti päälle, mutta mukavaa oli huomata, että laukka oli mahdollista pitää jo paljon lyhyempänä ja se oli rentoa. Spartan omistaja sanoi myös huomaavansa nyt sen eron, että ratsain poni ei kykene vielä yhtä lyhyeen laukkaan kuin vaunujen kanssa. Ehkä ratsastajan paino tällä hetkellä on sille ns. häiriöksi laukan kanssa ja kun sitä ei ajossa ole, on sen helpompi pitää oma tasapaino yllä. Mutta tämä kertoo vain siitä, että ratsain tehty laukkatyö alkaa tehdä tulosta, se vain näkyy nyt ehkä ensimmäisenä ajossa.

Vielä olisi hollantilaisvalmennukset edessä, ajan ainakin yhtenä päivänä itse, toivottavasti kahtenakin mutta katsotaan nyt kuinka tässä kaikki menee, sinnekin on vielä kuitenkin yli kaksi viikkoa aikaa. Lisäksi olisi mukavaa valmentautua vielä Heidinkin kanssa kerran tai parikin, pyrin pysyttelemään vaunuilla niin pitkään kuin olo siellä on varma ja hyvä. Nyt tarvitsen jo ihan tosissani kyllä penkkiä vaunuille nousemiseen, enää ei jalka vain yksinkertaisesti nouse, hah!

Mamma ja diskopallo pikkujouluissa viime viikonloppuna :)