torstai 19. marraskuuta 2015

6. Ponit kärryjen edessä

Varoitus, nyt on luvassa paljon kuvia! Pääsin nimittäin eilen näkemään vihdoin kummatkin pikkupirpanat ajossa, jee! Kyllä tuli hyvä mieli. Piipasta ei saatu ajokuvia, koska olin vielä kolmantena ihmisenä auttamassa ja tukemassa Piipan kulkua, mutta eiköhän sekin pian pysty toimimaan hienosti yhdellä taluttajalla ja sitten saadaan vähän kuvamateriaaliakin. Antaa kuvien puhua puolestaan!

Tälläiset kaksi sateenkaarenväristä ponia oli vastassa. Ne on kyllä näky näiden iloisten loimiensa kanssa muuten aika harmaassa maisemassa!


 

"Tuu ny jo!"
Ensin kumpikin poni pääsi harjattavaksi ja taas tuli vähän kurahäntiä selvitettyä. Ponien harjaaminen on kyllä jotenkin aivan käsittämättömän terapeuttista! Molemmat on tunkemassa koko ajan syliin ja hamuavat takin helmaa ja syövät kengännauhoja ja ovat kaikin puolin niin seurankipeitä tyyppejä... Ihana oli kyykistellä ja pusutella niiden pehmeitä turpia. Jep, täällä puhuu yksi aivan poneihin hurahtanut tyyppi!

Piipa oli sitten ensimmäisenä vuorossa lähdössä töihin. Se valjastettiin valjastuskatoksella, laitettiin kärryt perään ja sitten vain kahden taluttajan rohkaisemana liikkeelle. Piipa tosin tuumasi ensin, että ei lähdetä sittenkään mihinkään, mutta pienen rohkaisun kera päästiin liikkeelle. Piipa on alkuunsa kovin jännittynyt, mutta noin parinkymmenen metrin päästä se rentoutuu jo hyvin. Alussa sitä ei pysty myöskään ohjalla kontrolloimaan juuri tuon jännityksen takia, vaan ensin mennään ihan täysin taluttajien avustuksella. Heti kun poni rentoutuu, pystyy sitä myöskin ohjalla kääntämään ja pidättämään ihan normaalisti. Vielä on siis työtä siinä, että poni lähtisi alusta asti liikkeelle rennosti ja luottavaisesti, mutta se kaipaa nyt vain rutiinia, rutiinia ja rutiinia...





Ellin kanssa kaikki sujuu kuten arveltiinkin, eli aika helposti. Se edistyy nopealla tahdilla ja kulkee jo todella rentona. Sillä oli ensin yksi taluttaja, mutta aika nopeasti taluttajakin hyppäsi kärryjen kyytiin ja yhden kierroksen menivät myös ravilla. Ei vaikuta olevan mitään ongelmaa ja uskoisin, että Ellin kanssa tulee olemaan aika helppoa ihan kaikki... Toivottavasti se siirtää osan rohkeudestaan ja luottavaisuudestaan sitten pariin laittaessa Piipalle?











Tälläistä kuuluu siis poneille! On niin hienoa nähdä niiden edistyvän. Mammona-tallin väelle kyllä pisteet ainakin minulta, erinomaista hevosenlukua ja taitoa reagoida kaikkeen oikein ja oikea-aikaisesti.

Tänään kävin myös moikkaamassa Damia, jonka esittelen teille seuraavassa postauksessa...

2 kommenttia:

  1. Kiva ja mielenkiintoinen blogi sulla. Liityn lukijaksi. Tässä on oma blogi. http://jennynkisajaratsastusblogi.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenny, kiva kun jäät lukijaksikin. :)

      Poista